Tervehdys taas! Nyt onkin ollut vähän pitempi väli tässä. Mennäänkin jo 8. osassa. :) Nauttikaa ja kommentoikaa!
Aloitamme ensin sekä talon, että poikien esittelyllä. Anteeksi vähän hämärät kuvat toisinaan.
Tässä näemme siis poikien talon yliopistolla, Kampuksella. Kyllä, talon rakentamisessa käytin rahakoodia, koska en olisi jaksanut pelata taas sellaisella kämäsellä kopilla. :’D Ja koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun pelaan yliopistolla, niin helpompi näin. Talo ei ole niin iso miltä näyttää. Siinä on kaikille neljälle omat huoneet, keittiö + olohuone sekä yksi vessa.
Sitten pääsemmekin poikien esittelyyn. Ensimmäisenä näemme Joelin joka omistaa pojista varmaankin kaikista pehmeimmät kasvon piirteet, ainakin huulet on kivan pyöreät. Pääaineekseen hän valitsi fysiikan.
Alexilla taas on vähän ns. “terävemmät” kasvonpiirteet. Suu voisi olla vähän alempana. Muuten ihan kivan näköinen ja persoonallinen mielestäni. Ja pääaineena hänellä on matematiikka.
Sitten esittelyyn pääsee Eric. Eric on mielestäni suhteellisen kivan näköinen nenää lukuunottamatta. Mies valitsi pääaineekseen valtio-opin.
Ja viimeisenä vielä Henry. Minusta pojat muistuttaa toisiaan aika paljon ja näyttävät kieltämättä aivan nelosilta. =D Henry valitsi Ericin tavoin valtio-opin pääaineekseen.
Heti alkuun pojat sai huomata, että Kampuksella olo ei todellakaan ollut mitään hauskan pitoa. Päivät meni nopeasti nenät kirjoissa kiinnii, kirjoittaessa esseitä ja valmistellessa lopputyötä. Sekä toki myös luennoilla piti käydä.
Pojat saivat myös huomata, että Kampukselta löytyi julmetun kauniita nuoria naisia. Eräänä päivänä poikien kämpän pihalle kävelikin tämä tyttönen. Kuka huomaisi hänet ensin?
Eric! Eric iski silmänsä heti tähän naiseen joka esittäytyi Sirjaksi. Eric tunsi samalla silmäyksellä, että tässä naisessa oli jotain erityistä mitä hän ei muissa nähnyt.
Henry ei paljon jaksanut katsella naisien perään vaan hän keskittyi mielummin rakkaaseen harrastuukseensa, nimittäin koripallon katseluun. Mies oli vähän aikaa sitten sattunut vahingossa kääntämään kanavan urheilukanavan puolelle ja huomannut koripallon ihanuuden. Niinpä yksikään ottelu ei saanut jäädä katsomatta.
Henry taisi olla myös pojista ainoa joka jaksoi edes vähän huolehtia kämpän ympäristöstä. Milloin oli astiat tiskaamatta ja lehdet haravoimatta, niin Henry kyllä jaksoi hoitaa ne. Onneksi, koska muuten talo olisi varmasti yhtä kaatopaikkaa!
Kaikki pojat oli menestynyt Kampuksella oikein kiitettävästi. Alex oli saanut erityisesti todella hyviä numeroita ja Eric päätti onnitella veljeään lämpimällä halauksella. Saivatpahan pojat myös vähän rahaakin säästöön josta kiitos kuuluu Alexille.
Illemmalla Joel oli ostanut luennolta tullessaan kaikille neljälle pakastekeittoa. Hän oli lämmittänyt ateriat ja kutsui kaikki pojat koolle. Joel päätti pitää pienen juhlapuheen hienosti menneestä vuodesta ja kaikki nostivat maljat toisilleen. Myös keitto oli erittäin herkullista ainaisten pitsojen sijasta.
Illallisen jälkeen kaikki vetäytyivät omiin oloihinsa. Henry päätti lukea ostamaansa kirjaa, Alex päätti jatkaa esseen kirjoittamista ja Joel jatkoi lopputyötä. Mutta mitä Eric mahtoi tehdä?
Eric löytyi alakerrasta näppäilemästä numeroa puhelimeen. Kaikki varmaan arvaavatkin kenelle mies on soittelemassa. Sirjalle nimittäin!
Ericin ja Sirjan suhde oli kehittynyt päivien mittaan entistä läheisemmäksi. He nauttivat todella toistensa seurasta eikä malttaneet pysyä erossa toisistaan. Mikäpä sitten siinä, ei kuin kihloihin vaan! Eric oli ostanut nelosten vähäisillä varoilla pienen timanttisormuksen ja päätti kosia Sirjaa. Sirja oli yllättynyt, mutta suostui lopulta ja hyökkäsi miehensä kimppuun onnen kyyneleet silmissä.
Yöllä meno kämpässä oli tämän näköistä. Eric oli painunut kirjan lukemisen jälkeen jo pehkuihin, mutta Joel ja Alex seurasivat jännittävää rikos sarjaa. Uusi parimme taas oli päättänyt rikkoa sohvan tyynyt leikkimällä tyynysotaa ja samalla häiritsivät parin muun television katselua.
Näihin iloisiin tunnelmiin jäämme ja siirrymme takaisin kotiin jossa meitä odottaa kasvun paikka.
Taaperoita ei meinannut millään saada nukkumaan. Ainakaan Ericaa joka kitisi ja ryskytti kehtonsa kaidetta niin, että joku huomioisi. Heti jos Ben oli saatu nukkumaan, niin Erica herätti sen itkullaan.
Onneksi tyttö oppi kuitenkin todella nopeasti puhumisen ja kävelyn. Potalla käyminen ei kyllä sujunut erityisen hyvin, mutta se sujuikin sitten Beniltä paremmin. Ben tuntui olevan näistä kahdesta se helpompi lapsi.
Tässä vielä Benin taidokas näyte siitä miten kuuluu kävellä. Poika kävelikin jo sujuvasti huoneesta toiseen ja repi kaiken mahdollisen alas hyllyiltä ja vaatekaapeista. Väsymys iski kuitenkin nopeasti ja toisinaan Benin löysikin mitä ihmeellisimmistä paikoista koisimassa.
Poikien lähdettyä Kampukselle, talossa oli Armaksen mielestä kovin hiljaista. Perheeseen piti saada vähän eloa ja siihen auttoi uusi pieni koiranpentu. Yasmin antoi pennulle nimeksi Rolle. Memma tuli pennun kanssa loistavasti toimeen! Ehkä voimme elätellä pentuhaaveita.
Pentu sai jopa Memmaan ylimääräistä energiaa ja toisinaan tämän löysi kieriskelevän omissa jätöksissään. Hyh, se menee jo vähän yli kyllä Memma! :D
Myös Armas oli poikiensa tavoin kova urheilun kannattaja. Illalla oli juuri alkamassa matsi, mutta harmikseen Armas huomasi olohuoneen television olevan rikki. Ei auttanut muu kuin hakea ruuvimeisseli ja ryhtyä korjaamaan. Mies onnistui kuitenkin tökkäämään työkalun väärään paikkaan ja soi mojovan sähköiskun. Onneksi siitä kuitenkin selvittiin vain säikähdyksellä eikä mitään vakavaa tapahtunut.
Illemmalla oli Yasminin, Benin ja Erican synttärit. Kaikki pääsisivät aloittamaan taas uuden elämänvaiheen.
Ensiksi kynttilät puhalsi Yasmin. Yasmin ei halunnut olla mikään rahnainen vanhus vaan yritti näyttää edes hieman nuorekkaalta leikkaamalla hiukset lyhyiksi ja käyttämällä luonnollista meikkiä. Myös näkö alkoi reistailemaan, joten reissu optikolle oli tarpeen.
Sitten seuraavaksi kynttilät puhalsi Erica josta tuli oikein sievän näköinen. Omistaa onneksi paremmat huulet kuin isoveljensä, mutta nenä on valitettavasti isältä peritty.
Ja sitten vielä Benin vuoro puhaltaa kynttilät. Benistäkin tuli varsin suloisen ja kiltin pojan näköinen. Ja kuten Ericalla, niin huulet on paremmat, mutta nenä isältä.
Ihan kuin talossa ei olisi jo tarpeeksi eläimiä, mutta silti Yasmin ja Armas oli päättänyt hankkia lapsille yhteiseksi synttärilahjaksi pienen kissanpennun. Lapset ristivät kissan yhdessä Laraksi. Kissa löysikin heti paikkansa perheessä, etenkin Erica jaksoi olla koko ajan hoivaamassa pentua. Myös koirat tuli hyvin toimeen Laran kanssa.
Sitten pieni esittely lasten uudistuneesta huoneesta. Parempaa kuvaa ei tähän hätään ole ja tästä kuvasta ei saa oikeaa käsitystä, valitettavasti. Mutta tuollainen vihreän ja mustan sävyinen pieni huone johon molemmat olivat erittäin tyytyväisiä.
Yasminista tuntui oudolta ajatella, että nyt hän oli vanhus. Hänellä oli vielä pari pientä lasta, mutta oli silti itse jo mummo. Se tuntui todella kummalliselta. Mutta onneksi hänellä oli Armas jolla ei olisi synttäreitä vielä pitkään aikaan.
