Heippatirallaa taas! Tässä tämä nyt taas on, 7. osa. Valitettavasti emme päässet vielä poikien mukaan yliopistolle, mutta ensi osassa pääsemme takuu varmasti. Kiitos edelliseen osaan tulleista palautteista ja antakaa sitä ehdottomasti jatkossakin! Ette tiedä kuinka paljon se antaa voimia kirjoittaa aina uusia osia teille, kun tietää että edes joku seuraa ja viitsii kommentoida. :)
Neloset ei osannut kerta kaikkisesti käyttäytyä kunnolla ruokapöydässä. Yasmin sai olla koko ajan komentemassa poikia, että ruokaa syödään eikä heitetä veljen naamaan. Pojat ei kuitenkaan tuntunut kuuntelevan ollenkaan vaan jatkoivat sottaamista ja siitäkös Yasmin sai lisää harmaita hiuksia itselleen…
Poikien kasvettua lapsiksi, saivat Melinda ja Joonas itselleen enemmän vapaa-aikaa ja pystyivät keskittymään taas omiin harrastuksiin. Pari tykkäsikin mennä lukemaan yhdessä sängylle ja ottaa väliinsä kaiken maailman herkkuja lukemisen ohelle.
Pojat olivat myös mahdottomia muuallakin kuin ruokapöydässä. Aamulla olisi aikainen herätys, koulubussi tulisi hakemaan jo kahdeksalta, mutta missä meidän neloset on? Ei ainakaan sängyssä vaan riehumassa tyynyjen kanssa niin, että höyhenet lähtee sisältä!
Eric oli pojista ainoa joka jaksoi keskittyä kunnolla kirjojen lukemiseen. Pojan suosikkeja oli fantasiakirjat, kuten Harry Potterit. Muut pojat vain piirsivät ja repivät kirjojen sivuja, mutta Eric kohteli kirjoja kunnioittaen ja omisti varmasti pojista parhaimman lukutaidon.
Yasmin oli jo pidemmän aikaa seuraillut Nannan sekä Tobbyn yhteiseloa, mikä ei tuntunut sujuvan kovin hyvin – tuntui kuin Nanna olisi koko ajan kiusaamassa pientä Tobbya. Yasminia kävi niin sääliksi pentu, että soitti poliisille joka tuli hakemaan Nannan takaisin adoptoitavaksi. Ehkäpä se pääsisi viettämään vanhuuden päiviään johonkin toiseen hyvään perheeseen.
Aamulla Armaksen ja poikien herättyä he tajusivat, että Yasmin oli antanut Nannan pois. Kaikki olivat todella harmissaan ja äkäisiä, etenkin Armas. Yasmin oli mennyt kysymättä antamaan hänen koiransa takaisin adoptoitavaksi. Armas lähti vihaisena töihin eikä edes antanut suukkoa vaimolleen. Pojatkin kävelivät vaitonaisina koulubussiin. Poikien tultua kotiin heitä odotti yllätys! Yasmin oli hankkinut perheeseen uuden koiran joka tuli kuulemma hyvin juttuun pennun kuin pennun kanssa. Koira oli nimeltään Memma.
Illemmalla Armas päätti hyvittää pienen aamuisen ärtymyksensä kaappamalla vaimonsa syliin ja suukottelemalla tätä vähän turhankin ahkerasti. Aamulla Yasmin heräsi sängystään ja hymyssä suin suorastaan arvasi mitä yön aikana oli tapahtunut.
Hymyt loppuivat kuitenkin lyhyeen, kun oli Melindan ja Joonaksen aika jättää hyvästit tälle maailmalle. Ensiksi Viikatemies laahusti Melindan luokse ja lähetti tämän pois keskuudestamme, ja sitten siirtyi Joonaksen luo joka pääsi myös onnellisesti Melindan luokse. Kummankaan elämäntoiveita en valitettavasti saanut loppuun asti joka jäi hieman itseäni harmittamaan.
Armas oli vihdoin ja viimein löytänyt töitä omalta alaltaan eli urheilupuolelta. Hän pääsi urhoollisesti joukkuuen maskotiksi ja kuntoa piti tietenkin alkaa heti kohottaa. Parhaita puolia töissä oli ilmaiset liput ja huippu-urheilijoiden tapaaminen. Armas oli aina kannattanut kotijoukkuetta ja oli kunnia päästä heidän maskotiksi.
Jonkin ajan kuluttua Yasmin alkoi tuntea taas inhottavaa huonovointisuutta ja ramppasi vähän väliä vessanpytyllä aina siihen asti, että Joonas sai olla avaamassa tukkoisia pönttöjä. Aluksi Yasmin kuvitteli sen johtuvan menkkojen aiheuttamasta pahoinvointisuudesta, mutta eipä niitäkään ollut hetkeen kuulunut…
Todellinen syy selvisi kuitenkin heti seuraavana aamuna. Yasminin maha oli taas paha enteisesti kasvanut hurjaa tahtia ja nainen alkoi tuntea pieniä potkuja mahassaan. Oliko perheeseen tulossa lähiaikoina lisää jäseniä?
Myös Joel päivitteli äidinsä isoa mahaa. Yasminin kerrottua hänen olevansa raskaana ja odottavansa tälle pikkuista siskoa tai veljeä, ei voinut Joel olla iloitsematta. Poika toivoi saavansa pikkusiskon, koska ärsyttäviä veljiä talossa riitti jo ihan tarpeeksi.
Pikkuisen Tobyn oli viimein aika kasvaa aikuiseksi koiraksi. Pojusta tulikin vallan komea uros, mutta valitettavasti ne ei tule kovin hyvin toimeen Memman kanssa, joten pentusuunnitelmat saavat toistaiseksi ainakin jäädä unholaan.
Armas oli rauhassa kokkaamassa iltapalaa perheelleen, kun makuuhuoneesta alkoi kuulua kamalaa huutoa. Miehen rynnättyä paikalle hän huomasi Yasminin olevan synnyttämässä. Mies meni tämän tueksi ja loppujen lopuksi synnytys sujui hyvin.
Ensin syntyi tämä hurmaava tyttövauva joka nimettiin Ericaksi. Hänellä on vihreät silmät ja ruskea tukka. Ilmeisesti Joelin toive kävi toteen ja hän sai pikkusiskon. :)
Synnytys ei kuitenkaan loppunut siihen. Yasmin tunsi taas polttavia supistuksia ja ojensi Erican nopeasti vieressä seisovalle Armakselle.
Yasmin saattoi maailman vielä tämän pienen pojan joka omaa siskonsa lailla vihreät silmät ja ruskeat hiukset. Vielä yksi poika taloon! Poika sai nimekseen Ben.
Joel halusi heti nähdä uudet sisaruksensa ja Yasmin oli iloinen huomattuaan pojan tulevan hyvin toimeen vauvojen kanssa. Ehkäpä hänestä oli voisi olla apuakin lasten kanssa, kun tuntui olevan niin innoissaan niistä. Etenkin Ericasta, olihan hän toivonut tyttöä taloon.
Sitten olikin nelosten aika kasvaa teineiksi.
Ensiksi Eric joka sai suositavoitteen ja haluaa päästä kaupungin johtajaksi.
Sitten Joel joka sai myöskin suositavoitteen ja haluaa 20 hyvää lemmikkiystävää.
Jonka jälkeen kasvoi Alex joka sai nautintotavoitteen ja haluaa viettää 50 ensitreffit. On pojalla sellainen toive jota ainakaan minä en ole toteuttamassa…
Ja viimeiseksi vielä Henry joka sai myös suositavoitteen ja haluaa kenraaliksi.
Paikat oli nykyään koko ajan likaisina. Lasten hoidon ohella ei edes ollut paljon aikaa kotitöille ja sen takia koko talo muistuttikin usein kaatopaikkaa. Armas päätti ottaa itseään niskasta kiinni ja kuurata koko keittiön puhtaaksi ja sillä aikaa Yasmin saisi hoitaa lapset. Eihän talo nyt voinut olla koko ajan ihan pyörremyrskyn jäljiltä.
Armaksen siivouksesta oli myös hyvää siinäkin mielessä, että oli Erican ja Benin syntymäpäivä ja silloin oli ainakin hyvä olla siistiä. Yasmin oli leiponut molemmille upeat synttärikakut ja Eric sekä Henry sai viedä vauvat kakkujensa luo.
Tässä on suloinen Erica jonka huulet on ainakin tässä vaiheessa vähän paremman näköiset, kuin isoveljiensä. Mustat hiukset ja vihreät silmät säilyivät normaalisti tytöllä, mutta luonnepisteitä en satu muistamaan. Ne tulee kuitenkin viimeistään perijä-äänestyksessä tietoon. ;)
Ja sitten tässä näemme ihanan Benin joka muistuttaa mielestäni paljon Ericaa. Hän omistaa ruskeat hiukset ja vihreät silmät. En satu hänenkään luonnepisteitä muistamaan, valitettavasti.
Aamulla Henry soitti yliopistolle ja taksi tuli puolen tunnin kuluttua hakemaan neloset yliopistolle. Kun kaikki halaukset ja pusuttelut oli suoritettu loppuun, oli poikien aika lähteä yliopistolle. Vain yksi heistä mahdollisesti (olihan vielä Erica ja Ben) palaisi vielä tänne, kotiin.
